Julkiset hankinnat ja alueen elinvoima

Hei kaikki PIKES-uutisten lukijat!

Jälleen sain kunnian tuoda esiin ajankohtaisia ajatuksiani eräästä valtakunnallisestikin puhuttavimmasta teemasta, nimittäin julkisista hankinnoista. Tällä kertaa raapaisemme aihepiirin pintaa alueen elinvoiman kehittämisen näkökulmasta.

Hankintojen vaikutus aluetalouteen ja työllisyyteen

Aluetasolla ei ole lainkaan merkityksetöntä, minne julkisten hankintojen rahavirrat ohjautuvat. Teen tällä hetkellä tutkimusta julkisten hankintojen aluetaloudellisista vaikutuksista, ja tulosten mukaan Pohjois-Karjalan hankintatoimen kautta kilpailutetuista hankinnoista (348 milj.€) noin 196 miljoonaa euroa kohdistui pohjoiskarjalaisille yrityksille. Tämä taas aiheutti maakuntaamme kerrannaisvaikutuksia yli 308 miljoonan euron verran ja työllisti noin 2 800 henkilöä.

Hankinnat tuottavuuden kasvun veturina

Hankinnoissa ei ole kyse vain julkissektorin ostotarpeisiin vastaamisesta: perimmäinen tarkoitus on saada yrittäjiä ideoimaan uusia ratkaisuja hankintojen toteuttamiseksi, jolloin julkiset varat tulee käytettyä tehokkaammin. Tämä taas tähtää tuottavuuden kasvuun, kilpailukyvyn kehittymiseen ja siten myös alueen elinvoimaisuuden kohenemiseen. Luovan tuhon kautta kehittyy uudenlaisia tuotantotapoja, työtehtäviä ja tuotteita. Toiset toimialat kasvavat ja toiset supistuvat, mutta kokonaisvauraus kohoaa.

Tuottavuuden kohoaminen on nähtävissä myös Pohjois-Karjalassa: vuonna 2013 toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että 1,45 miljoonan euron arvoinen leipomotuotteiden hankinta työllisti 32 henkilöä. Oman tutkimukseni tulosten perusteella vuonna 2019 samansuuruinen leipomotuotteiden hankinta työllisti 17 henkilöä. Työn tuottavuuden voidaan siis todeta kasvaneen lähes kaksinkertaiseksi.

Pk-yrittäjät mukaan hankintoihin

Erityisen tärkeää hankinnoissa on pk-yritysten tarjousaktiivisuuden kasvattaminen. Tämä lisäisi kilpailua, antaisi paremmin vastinetta rahalle, sillä olisi positiivisia työllisyysvaikutuksia, se helpottaisi innovaatioiden syntymistä ja kohentaisi talouskasvua. Kuitenkin – vaikka 99 prosenttia Euroopan alueen yrityksistä on pk-yrityksiä, vain kolmannes hankintasopimuksista on tehty pk-yritysten kanssa.

Kuinka siis julkiset hankinnat saataisiin valjastettua toimimaan talouskasvun välineenä?

Hankkija: jaa hankintasopimukset osiin, jolloin myös pienemmät yritykset saavat mahdollisuuden osallistua. Vältä tarjoajia poissulkevia ehtoja, kuten liikevaihtovaatimuksia, sekä pelkän hinnan painottamista tarjousvertailussa. Osallista yrittäjiä ja sidosryhmiä hankinnan suunnitteluun. Hyödynnä uusia toimintamalleja ja tutkimustietoa, ota riski.

Yrittäjä: osallistu markkinavuoropuheluihin ja vastaa tietopyyntöihin. Laadi tarjouksia rohkeasti ja hyödynnä maksutonta hankintaneuvoja-palvelua. Mikäli tarjouspyyntöön on asetettu liikevaihtovaatimus, niin hyödynnä verkostoasi ja tee tarjous yrittäjäkumppanin kanssa. Anna rakentavaa palautetta sopimuskautena. Muista pitää liiketoiminta ”aallon harjalla”, sillä mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos.

Kun hankintasopimukset saadaan ohjattua oman alueen yrittäjille, vaikuttaa se niin työllisyystilanteeseen kuin myös asukkaiden ansiotasoon. Näin myös kunnan yhteisö- ja kunnallisverotuotot kasvavat ja alueen elinvoimaisuus kohenee. Win-win tilanne siis!

Lämpimästi tervetuloa kuulemaan lisää tutkimukseni tuloksia alkuvuodesta – saa myös tulla nenätysten jututtamaan!

Pinja Konttinen

Yritysasiantuntija, julkiset kilpailutukset

Business Joensuu Oy

0400 378 777

pinja.konttinen@businessjoensuu.fi